Lantionpohja naisen elämänkaaren aikana

Lantionpohjan ongelmiin voi törmätä eri elämänvaiheissa. Lantionpohjan ongelmat ovat yleisiä, vaikka niistä ei yleisesti puhuta. Blogissa käydään läpi myös tekijöitä virtsankarkailun taustalla, joihin voi itse vaikuttaa, unohtamatta lantionpohjan harjoittelua. Tässä blogitekstissä lähtökohtana on naisten lantionpohja sekä lantionpohjaan vaikuttavat tekijät elämänkaaren aikana.

Blogissa käsitellään: 

- Lantionpohjan rakenne ja toiminta lyhyesti

- Lantionpohjan toimintahäiriöt ja virtsankarkailu sekä yleisyys urheilijoilla

- Lapsuus

- Raskaus ja synnytys

- Kuukautiskierto ja lantionpohja

- Menopaussi ja lantionpohja

- Ikääntyminen ja virtsankarkailun riskitekijät

- Lantionpohjan harjoittelu 

Lantionpohjan rakenne ja toiminta lyhyesti

Lantionpohjaa kuvataan monimutkaiseksi rakenteiden kokonaisuudeksi (Myers, 2013, 186). Lantionpohjan lihaksilla on tärkeä rooli tukea vatsaonteloa ja elimiä alhaalta sekä rooli pidätyskyvyssä sulkien lantionpohjan aukkoja (virtsaputkea, emätintä ja peräaukkoa) (Rzymski ym.2021). Lihasten lisäksi lantionpohjassa on ligamentteja eli kuin nivelsiteitä sekä faskiaa eli sidekudosrakenteita, jotka tukevat lantionpohjan rakenteita (Salvador 2019) Kalvorakenteiden kautta lantionpohjan lihaksista on yhteyksiä muualle kehoon; pakara- ja lähentäjälihaksiin, suoran vatsalihaksen selänpuoleiseen kalvorakenteeseen ja syvään vatsalihakseen sekä ristiselän alueen kalvorakenteeseen (thorakolumbaalinen faskia) (Myers, 2013, 186-187; Bordoni ym.2019). Lantionpohjan lihassoluista 30% on nopeita lihassoluja, ja lantionpohjasta tarvitaan nopeutta esim.yskäisyissä tai hypyissä. Lantionpohjan tulee myös toimia painetta vastaan ja oikea-aikaisesti. (Heiskanen ym.2020.) Lantionpohja toimii myös yhdessä hengityksen kanssa (Park ym.2015). 

Lantionpohjan toimintahäiriöt - virtsankarkailu

Lantionpohjan toimintahäiriöihin kuuluvat laskeumat, virtsan- ja ulosteenkarkailu, seksuaalitoimintoihin liittyvät toiminnalliset häiriöt sekä erilaiset lantion alueen ja lantionpohjan kiputilat (Tiitinen 2022). Virtsankarkailu on yksi yleisimmistä toimintahäiriöistä, mikä havaittiin myös espanjalaisessa tutkimuksessa. Espanjalaisessa tutkimuksessa virtsankarkailu oli yleisin lantionpohjan oireista, minkä jälkeen tulivat lantion alueen kipu, laskeumaoireet sekä ulosteenkarkailu. (Peinado-Molina ym. 2023.) Karkailuoireet eivät aina johdu siitä, että lantionpohjasta puuttuu voimaa, vaan lantionpohja voi olla liian jännittynyt, jolloin se ei pysty enää supistumaan tarvittaessa tai lantionpohja ei reagoi oikein esim.paineeseen tai se ei supistu oikea-aikaisesti (Heiskanen ym.2020). 

Virtsankarkailua esiintyy myös urheilijoilla. Tutkimusta on tehty eri lajien parissa ja virtsankarkailun esiintyvyyden laajuus on yllättävää. Seuraavassa taulukossa on esitetty osa lajeista ja niissä esiintyvä virtsankarkailun osuus. Urheilijoista 10% esiintyy useasti karkailua. (Nygaard ym. 1990; Thyssen ym. 2002.)

Taulukko 1. Virtsankarkailun osuus eri lajeissa. (Nygaard ym.1990; Thyssen ym.2002.) 

Voimistelu 56%, Käsipallo 21%, Baletti 43 %, Golf 18%, Aerobic (hyppyjä) 36%-40%

Koripallo 17%, Aerobic (ei hyppyjä) 22%, Pyöräily 16%, Juoksu 38%, Squash 13%

Sulkapallo/Lentopallo 30-31%, Uinti 12%, Tennis 27%, Painonnosto 7%

Lapsuus

Lapsena opimme hallitsemaan vähitellen rakkoa sekä tavan käydä wc:ssä. Lapsien oppiminen kuivaksi tapahtuu yksilöllisesti hermoston kehittyessä, eikä siitä vanhempien kannata ottaa paineita tai vaatia lasta kypsymään omaa tahtiaan aikaisemmin. Päiväkuiviksi osa oppii 3-4-vuotiaina, mutta vahinkoja voi vielä sattua. (Lapsi oppii kuivaksi 2023.) Yökastelua esiintyy vielä 40% kolmevuotiaista ja 10% kuusivuotiaista. Yökastelun tarkkaa syytä ei tunneta, mutta osa lapsista voi nukkua hyvin sikeästi eikä herää hätään sekä yökastelijoilla on todettu myös vedenerityksen säätelyyn liittyvää viivettä kehityksessä. (Jalanko 2021.)  

Raskaus ja synnytys

Raskaus ja synnytys lisäävät virtsankarkailun todennäköisyyttä. Keisarinleikatuilla on myös lisääntynyt riski virtsankarkailuun. (Virtsankarkailu 2017.) Osalla virtsankarkailua tulee jo raskausaikana ja n.30 % synnyttäneistä äideistä kärsii virtsankarkailusta. Virtsankarkailulla tarkoitetaan jo pienien määrien karkailua. 

Lantionpohjan harjoittelu raskausaikana ja raskauden jälkeen vähentää virtsankarkailua (Szumilewicz ym.2020; Virtsankarkailu 2017). Australian suositukset raskauden aikaiseen sekä jälkeiseen liikuntaan suosittavat myös lantionpohjan harjoittelua jo raskausaikana ja raskauden jälkeen. Lisäksi liikunta kohtuukuormitteinen liikunta on suositeltavaa raskausaikana, kun raskaus on edennyt normaalisti, eikä kyseessä ole riskiraskaus. Liikunnan voi myös aloittaa raskausaikana, jolloin suositellaan vähitellen liikunnan nousujohteista lisäämistä. (Brown ym.2022.) Kaikkia lajeja ei suositella raskausaikana, kuten lajeja, joissa vatsaan voi tulla iskuja tai tulla putoamisia, kaatumisia esim. ratsastus, jääkiekko, laskettelu (kilpailu). Samoin äärilajeja ei suositella kuten sukellusta, laskuvarjohyppyä, moottoriurheilua jne. 

Lantionpohjan harjoittelun ei ole havaittu pidentävän synnytyksen kestoa. Lantionpohjan harjoittelun ⅔ löytää papereista, mutta kaikki eivät ole varmoja, kuinka harjoitella (Szumilewicz ym.2020). Harjoittelussa raskausaikana voidaan parantaa lantionpohjan lihasten voimatasoa, mutta unohtaa ei saisi myöskään lantionpohjan rentouttamista. Lantionpohjan rentouttamisen tunnistamiselle on hyvä aika raskauden viimeisellä kolmanneksella.

Raskausaikana lantionpohjan harjoittelua tehneet aloittivat lantionpohjan harjoittelun synnytyksen jälkeen nopeammin kuin ei-harjoitelleet. Raskauden aikana harjoitelleista 83% aloitti lantionpohjan harjoittelun 8 viikon sisällä synnytyksestä ja kontrolliryhmästä 48% ei ollut tehnyt lantionpohjan harjoittelua vielä 1 vuosi synnytyksestä. Kyseisessä tutkimuksessa  lantionpohjaa harjoitelleilla oli 37% vähemmän virtsankarkailua 2 kk synnytyksestä ja 50% vähemmän virtsankarkailua vuosi synnytyksestä verrattuna kontrolliryhmään. (Szumilewicz ym.2020.) Lantionpohjan harjoittelun voi aloittaa jo 24 tuntia synnytyksen jälkeen, jolloin voi kevyesti kokeilla löytääkö ja pystyykö supistamaan lantionpohjaa yhtään. Mikäli supistaessa tulee kipua, niin harjoittelun voi aloittaa, kun pystyy kivutta supistamaan kevyesti lantionpohjaa. 

Lantionpohjan arpia ja sektioarpea voi hoitaa synnytyksen jälkeen, kun haava on ensin kunnolla kiinni ja leikkauksesta on vähintään 3 viikkoa. Osa fysioterapeuteista suosittelee arven käsittelyä 6 viikkoa leikkauksesta. Arven käsittely voi olla kevyitä pitoja ja hieromista eri suuntiin sekä arven öljyämistä. Arpikäsittelystä on hyötyä lihaksille. Osa pystyy arven kireyden vähennyttyä helpommin aktivoimaan lantionpohjaa.  

Kuukautiskierto ja lantionpohja

Joillakin naisilla kuukautiskierto vaikuttaa virtsankarkailuun. Osa kertoo, että pystyy juosta välillä ja välillä tulee karkailuoireita. Osalla tämä liittyy kuukautiskiertoon. Naisilla on havaittu enemmän löysyyttä nivelsiteissä ovulaation aikaan verrattuna kuukautisvuodon aikaan. Tutkimuksista on löydetty löystymistä mm. jalkapohjan kalvorakenteesta eli plantaarifaskiasta ja eturistisiteesta verrattuna kuukautiskierron aikaa. Ovulaatioon liittyy kehon lämpötilan nousu, joten molemmat estrogeeni eli naishormoni ja kehon lämpötilan nousu voivat vaikuttaa nivelsiteiden löystymiseen. (Lee & Petrofsky 2018.) Hormonit vaikuttavat koko kehoon, joten ei ole poissuljettua, että kehon löystymistä tapahtuu myös lantionpohjassa, mikä voi osittain lisätä ovulaation aikaan osalla myös virtsankarkailua.

Menopaussi ja lantionpohja

Menopaussi aikana naisen hormonitoiminta muuttuu, jolloin virtsankarkailun todennäköisyys myös kasvaa (Peinado-Molina ym. 2023). Hormonitoiminnan muutokset koskevat naisen koko elimistöä, sillä estrogeenillä reseptoreita eri elimissä. Menopaussi vaikuttaa valtimon seinämien jäykkyyteen ja verenpaineeseen sekä sydämen terveyteen, osteoporoosin esiintyminen kasvaa. Lihakset ovat suurin estrogeenia sitova kudos, joten vaikutuksia on myös lihaksiin. (Capel-Alcaraz ym.2023). Lantionpohjassa reseptoreita estrogeenille löytyy vaginasta, vulvasta, lantionpohjan lihaksista, endopelvisestä faskiasta (kalvorakenteesta), virtsaputkesta ja virtsarakon alaosasta (trigone) (Zouhal ym.2022). Estrogeenin puute aiheuttaa emättimen ja virtsateiden alueella limakalvon ohenemista ja verenkierron heikkenemistä. Tällöin virtsaputken tiiviys heikkenee, lantionpohjaan tulee rakenteellista heikkoutta, mikä edesauttaa virtsarakon toimintahäiriöille. (Heiskanen ym.2020.) Lantionpohjan oireita voivat  olla kutina, ärsytys, kipu sekä erilaiset virtsateiden oireet, joita voi auttaa myös paikallisestrogeenivoiteilla (Zouhal ym. 2022).

Moniin menopaussin ja ikääntymisen tuomiin muutoksiin voidaan vaikuttaa liikunnalla. Anaboliset eli kehoa rakentavien hormonien pitoisuudet paranevat liikunnan harrastamisella. (Capel-Alcaraz ym. 2023.) Suomalaisilla vaihdevuosi-ikäisillä naisilla, jotka liikkuvat vähän, on virtsankarkailua 43 %:lla, kun paljon liikkuvilla 32 %:lla. Pitkäaikainen kohtuullinen kuntoliikunta näyttää vähentävän karkailuoiretta. (Virtsankarkailu 2017.) Lantionpohjan lihakset, kuten muutkin lihakset heikkenevät, jos niitä ei käytä. Lantionpohja toimii parhaimmillaan osana kehoa ja koko elimistöä, jolloin liikkuminen myös aktivoi ja huolehtii lantionpohjan lihaksista!

Ikääntyminen ja virtsankarkailun riskitekijät

Iän myötä myös virtsankarkailun esiintyvyys kasvaa. Virtsankarkailua esiintyy eri tutkimuksista riippuen 5-58% naisista. (Virtsankarkailu 2017.) Espanjalaisessa tutkimuksessa virtsankarkailua esiintyi 56%:lla, jossa tutkittiin 1446 eri ikäistä naista (keskiarvoikä 44 vuotta) (Peinado-Molina ym.2023). 

Iäkkäillä virtsankarkailulla on yhteyttä heidän heikentyneeseen toiminta- ja liikuntakykyyn sekä kroonisiin sairauksiin. Fyysinen aktiivisuus saattaa ehkäistä virtsankarkailua yli 65-vuotiailla. (Virtsankarkailu 2017.)   

Virtsankarkailun riskitekijöitä ovat raskausaika ja synnytys sekä menopaussi, joita jo aiemmin käsiteltiin. Lisäksi ylipaino lisää virtsankarkailun riskiä, mutta jo 5-10% painon pudotus vähentää ylipainoisten virtsankarkailua. Virtsankarkailua esiintyy 19%:lla naisista, joiden painoindeksi on alle 25 (normaalipaino), kun merkittävästi ylipainoisilla (BMI yli 30) virtsankarkailua esiintyy 34%:lla. Ummetus, tietyt leikkaukset (kohdun ja/tai munasarjojen poisto), heikentynyt liikuntakyky, erilaiset neurologiset ja lihassairaudet, tupakointi ja osa lääkkeistä lisäävät myös riskiä virtsankarkailulle. (Virtsankarkailu 2017).  

Lantionpohjan harjoittelu

Lantionpohjan ohjatun harjoittelun on todettu vähentävän virtsankarkailua. Lantionpohjan harjoittelusta on Käypähoito-suosituksessa A-luokan näyttö, mikä tarkoittaa vahvaa tutkimuksellista näyttöä. (A-luokan näytössä on useita menetelmällisesti tasokkaita tutkimuksia, jotka ovat saaneet samansuuntaisia tutkimustuloksia.) (Virtsankarkailu 2017.) Samoin Australian raskauden ajan ja synnytyksen jälkeisissä suosituksissa on nostettu esille nimenomaan ohjattu lantionpohjan harjoittelu (Brown ym. 2022). 

Fysioterapiassa lantionpohjan harjoittelua ohjaavat tavoitteet sekä tutkiminen eli tarvitaanko lantionpohjaan voimaa, nopeutta, reagointia vai rentoutta lisää. Samoin toimiiko lantionpohja yhdessä muiden lihasten kanssa? Lantionpohja ei ole erillinen muusta kehosta, ja silloin myös muun kehon kireydet, hengitys, ummetus ja limakalvojen kunto voivat vaikuttaa lantionpohjan toimintaan. Lantionpohjaa voidaan harjoittaa ja saada tuloksia ikään katsomatta! Yksin ei tarvitse jäädä oireidensa kanssa. Lantionpohjaan erikoistuneen fysioterapeutin kanssa voi selvittää tilannetta ja aloittaa harjoittelu omista lähtökohdista. 

ft, lantionpohjan ft ja äitiysft, liikuntafysiologi

Anne Leikas 

Lähteet: 

Bordoni B, Sugumar K, Leslie SW. 2019. Anatomy, Abdomen and Pelvis, Pelvic Floor. StatPearls. Treasure Island (FL): StatPearls Publishing. Viitattu lähteessä; Rzymski, P., Burzyński, B., Knapik, M., Kociszewski, J. & Wilczak, M. 2021. How to balance the treatment of stress urinary incontinence among female athletes? Arch Med Sci 2021; 17 (2): 314–322.

Brown, W.J., Hayman, M., Haakstad, L.A.H., Lamerton, T., Mena, G.P., Green, A., Keating, S.E., Gomes, G.A.O., Coombes, J.S. & Mielke, G.I. 2022. Australian guidelines for physical activity in pregnancy and postpartum. Journal of Science and Medicine in Sport, 25, 511-519. 

Capel-Alcaraz, A.M., García-López, H., Castro-Sánchez, A.M., Fernández-Sánchez, M. & Lara-Palomo, I.C. 2023. The Efficacy of Strength Exercises for Reducing the Symptoms of Menopause: A Systematic Review. Journal of Clinical Medicine, 12, 548.

Goom, T., Donnelly, G. & Brockwell, E. 2019. Returning to running postnatal - guidelines for medical, health and fitness professionals managing this population.

Heiskanen, J., Jernfors, V., Parantainen, A., Camut, M., Isotalo, A., Luomala, T., Sinisalo, M., Törnävä, M. & Palomäki, K. 2020. Lantionpohjan fysioterapia. VK-kustannus Oy, 43, 93, 95.

Jalanko, H. 2021. Kastelu. Lääkärikirja Duodecim. 20.2.2021. Saatavalilla www-lähteenä: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00134

Lapsi oppii kuivaksi. 2023. Mannerheimin lastensuojeluliitto. Päivitetty 6.6.2023. Saatavilla www-lähteenä: https://www.mll.fi/vanhemmille/vinkkeja-lapsiperheen-arkeen/lapsi-oppii-kuivaksi/

Lee, J. & Petrofsky, J. 2018. Differences Between Men and Women in Balance and Tremor in Relation to Plantar Fascia Laxity During the Menstrual Cycle. Journal of Athletic Training, 53(3), 255–261.

Myers, T. 2013. Anatomy Trains. VK-Kustannus Oy. Saarijärven Offset Oy, 50-51, 186-187.

Nygaard, I., DeLancey, J.O., Arnsdorf, L. & Murphy, E. 1990. Exercise and incontinence. Obstet Gynecol, 75, 848-851. Viitattu teoksessa; Mäkinen, J. 2014. Inkontinenssi. Teoksessa Vuori, I., Taimela, S. & Kujala, U. Liikuntalääketiede. Duodecim. Vantaa: Hansaprint Oy.

Park, H. & Han, D. 2015. The effect of the correlation between the contraction of the pelvic floor muscles and diaphragmatic motion during breathing. Journal of Physical Therapy Science, 27(7), 2113–2115.

Peinado-Molina, R.A., Hernandez-Martinez, A., Martinez-Vazquez, S., Rodriguez-Almagro, J. & Martinez-Galiano, J. 2023. Pelvic floor dysfunction: prevalence and associated factors. BMC Public Health volume 23, Article number: 2005. Saatavilla: https://bmcpublichealth.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12889-023-16901-3

Rzymski, P., Burzyński, B., Knapik, M., Kociszewski, J. & Wilczak, M. 2021. How to balance the treatment of stress urinary incontinence among female athletes? Arch Med Sci 2021; 17 (2): 314–322.

Salvador, J,C., Mónica Portela Coutinho, M.P., Venâncio, J.M & Viamonte, B. 2019. Dynamic magnetic resonance imaging of the female pelvic floor—a pictorial review. Insights into Imaging 10, 4. Saatavilla: https://doi.org/10.1186/s13244-019-0687-9

Szumilewicz, A., Kuchta, A., Kranich, M., Dornowski, M. & Jastrzębski, Z. 2020. Prenatal high-low impact exercise program supported by pelvic floor muscle education and training decreases the life impact of postnatal urinary incontinence. A quasiexperimental trial. Medicine, 99, 6. Saatavilla www-lähteenä: https://journals.lww.com/md-journal/fulltext/2020/02070/prenatal_high_low_impact_exercise_program.14.aspx

Thyssen, H.H., Clevin, L., Olesen, S. & Lose, G. 2002. Urinary incontinence in elite female athletes and dancers. Int Urogynecol J Pelvic Floor Dysfunct, 13, 15-17. Viitattu teoksessa; Mäkinen, J. 2014. Inkontinenssi. Teoksessa Vuori, I., Taimela, S. & Kujala, U. Liikuntalääketiede. Duodecim. Vantaa: Hansaprint Oy.

Tiitinen, A. 2022. Lantionpohjan toimintahäiriöt. Lääkärikirja Duodecim, 13.9.2022. Saatavilla www-lähteenä: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01122/lantionpohjan-toimintahairiot

Van de Waarsenburg, M.K., Verberne, E.A., Van der Vaart, C.H. & Withagen, M.I.J. 2018. Recovery of puborectalis muscle after vaginal delivery: an ultrasound study. Ultrasound Obstet Gynecol, 52, 390–395.

Virtsankarkailu (naiset). 2017. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017 (viitattu 12.3.2024). Saatavilla www-lähteenä: https://www.kaypahoito.fi/hoi50050#K1

Zouhal, H., Jayavel, A., Parasuraman, Kl, Hayes, L.D., Tourny, C., Rhibi, F., Laher, I., Abderrahman, A.B. & Hackney, A.C. 2022. Effects of Exercise Training on Anabolic and Catabolic Hormones with Advanced Age: A Systematic Review. Sports Medicine, 52, 1353–1368.

Pyrimme aina tarjoamaan mahdollisimman nopeaa, kustannustehokasta ja viimeisimpiin tutkimustuloksiin perustuvaa hoitoa Jyväskylässä.

Varaa aika hoitoon!

Varaa aika