- Tasapainoelimet havaitsevat pään liikettä ja oriontoi pään ja vartalon suhteessa painovoimaan.
- Tasapainoelimet alkavat kehittyä jo 21 päivän iässä ja 4,5 kuukauden iässä ne ovat jo täysin kehittyneet. Esimerkiksi vauvan/taaperon posturaali- ja primitiivirefleksit ovat suoraan yhteydessä tasapainoelimiin.
- Puhutaan sensorimotoriikasta eli astien tuomasta viestistä, sen integroimisesta aivoissa ja sen luomasta motorisesta vasteesta.
Onko huimaus yleistä?
- Esimerkiksi USA:ssa kahdeksan miljoonaa ihmistä konsultoi lääkäriä huimauksesta johtuen. Yli 65 vuotiaista suurin syy hakeutua lääkärille on juuri huimaus. Lisäksi 35% yli 40v. aikuisista on kokenut jonkinlaista tasapainojärjestelmän (vestibular) häiriötä.
Luokittelu?
- Huimauksen kuvailussa ja luokittelusta on useita versioita, mutta terapeutin näkökulmasta toiminnallinen jako lienee kätevin.
Huimauksen syyt voidaan jakaa esimerkiksi alla esitetyn jaottelun mukaisesti:
- Lihas- ja jänneaisti eli proprioseptioperäisiin
- Näköaistista ja silmien toiminnasta johtuviin
- Sisäkorvan tasapainojärjestelmästä eli vestibulaari-järjestelmästä johtuviin
- Muihin mahdollisiin syihin
1) Lihas- ja jänneaisti eli proprioseptioperäisiin
Proprioseption toiminnan voimme helpoiten huomata sulkemalla silmämme. Kallonpohjan lihaksissa on eniten lihasten aistinelimiä, josta johtuen tavallisin proprioseptio-peräinen huimaus tunnetaan niskaperäisenä huimauksena. Yleisesti oireet lisääntyvät seisoen paikallaan ja vähenevät istuen ja makuulla.
Lue lisää niskaperäisestä huimauksesta täältä.
Proprioseptioperäisen huimauksen oirekuva voi tuntua:
- laivankansimaiselta
- tunne kuin kävelisi pehmeällä alustalla
- huteralta
- epätasapainoiselta
- jännittyneeltä erityisesti niskan ja purulihaksien alueella
- keinuttavalta
- epätodelliselta
- pieneltä jatkuvalta humalatilalta
- lihaksien nopeana väsymisenä liikkeessä
- haastavuutena liikkua pimeässä
- Kaikissa näissä yleensä silmien sulkeminen ei ainakaan vähennä oiretta.
2) Näköaistista ja silmien toiminnasta johtuviin
Silmien toiminnalliset häiriöt, kuten katseen kohdistamisen vaikeudet, silmien seurannan ja nopeitten liikkeiden epätarkat liikkeet voivat aiheuttaa huimauksen kaltaisia tuntemuksia
Silmien toimintoihin liittyvä oirekuva voi tuntua:
- silmien nopeana väsymisenä
- sumeana ja väsyneenä olona toimissa ja askareissa
- matkapahoinvoinnin tunteena kävellessä ja liikkeessä
- maailman humauksina, pomppimisena tai heilahduksina kävellessä
- vaikeutena johonkin suuntaan katsomisena ja tekstin lukemisena, esim. supermarketissa ylähyllyn tekstin lukemisena tai kirjaa lukiessa
- tunteena, että kehon iskunvaimentimet eivät olisi kunnossa, jolloin askeleen tullessa maahan tuntuu kuin tärähdys aiheuttaisi aina silmien pomppaamisen
- Liikeherkkyytenä esim. supermarketeissa, joissa on paljon valoja, vastaan tulevia ihmisiä ja erilaisia pintoja
3) Sisäkorvan tasapainojärjestelmästä eli vestibulaari-järjestelmästä johtuviin
Toispuoleisessa sisäkorvan toiminnallisista häiriöistä tavallisin huimausoireen aiheuttaja on kaarikäytävän sisällä olevien kiteiden sakkautuminen. Yleisesti tämä tunnetaan hyvänlaatuisena asentohuimauksena. Klassinen hyvänlaatuinen asentohuimaus alkaa sängyssä päätä kääntäessä. Hyvänlaatuisen asentohuimauksen oire on aina kiertohuimaus, joka kestää alle 60 sekuntia. Kiertohuimauksessa voi tuntea itse liikkuvansa tai sitten voi tuntea maailman pyörivän ympärillä.
Toinen tavallinen sisäkorvaperäinen huimaus on vanhemmilla ihmisisillä tavallisimmin tavattava ns. ikähuimaus, jossa sisäkorvan molempien vestibulaari-järjestelmien puolien toiminta heikkenee yleisesti.
Ikähuimauksen oireet ovat tavallisimmin:
- tasapainon vaikeutena pehmeällä ja vaihtelevalla alustalla
- pöpperöisenä olona
- yleisen kömpelyyden lisääntymisenä
- vaikeutena tehdä kahta liikettä samaan aikaan
- kuuloalenemana ja kuulon muina muutoksia
- matkapahoinvoinnin tunteena
4) Muihin mahdollisiin syihin
Yleisesti muut syyt vaativat aluksi lääketieteellisiä ja/tai psykologisia jatkotutkimuksia ja vasta sitten tarpeen vaatiessa hoitoa ja kuntoutusta. Esimerkiksi erilaisissa neurologisissa sairauksissa, kuten Parkinsonin taudissa ja MS-taudissa vestibulaari-kuntoutuksesta on kohtuullisesti näyttöä.
Akuuteissa ja voimakkaammissa huimausoireissa, jotka eivät suoraan viittaa niskaperäiseen tai hyvänlaatuiseen asentohuimaukseen, on hyvä pyytää huimauksesta kärsiviä käymään ensin erikoislääkärillä.
Lähde:
mukailtu kiropraktikko Jani Mikkosen blogikirjoitus: https://vk-kustannus.fi/blogi/huimauksen-hoidon-perusteet-osa-2-huimauksen-kliininen-tutkiminen
KiHy:lla toiminnalliseen neurologiaan: päänsärkyyn, migreeniin ja huimaukseen on jatkokouluttautunut kiropraktikko/fysioterapeutti Tuomo Pieti
