Ranteita kivistää, kädet puutuu, maitopurkki luisuu kädestä? Kuulostaako tutulta? Saatat kärsiä rannekanava-ahtaumasta tai rannekanavaoireyhtymästä.
Rannekanavaoireyhtymä on yleisin ääreishermopinnetila. Sen esiintyvyys suomalaisessa työikäisessä väestössä on naisilla noin 5 % ja miehillä 2 %. Rannekanavaoireyhtymän riskitekijöitä ovat ylipaino, tupakointi, diabetes, nivelreuma, raskaus ja ranteen aikaisempi vamma. Lisäksi riskiä lisääviä tekijöitä ovat vaihdevuodet, kilpirauhasen vajaatoiminta ja nivelrikko. Toistokuormitus sekä tärinätyö saattavat lisätä riskiä tai ainakin vaikeuttaa keskihermopinteen oireita. (1.)
Rannekanava on käytävä, joka muodostuu ranneluiden sekä ranteen poikkisiteen väliin. Tätä käytävää pitkin kulkevat käteen myös keskihermo sekä sormien koukistajalihasten jänteet. Rannekanava on jo itsellään ahdas tila, joten jos tila ahtautuu, voi oireina olla puutumista, pistelyä ja tunnottomuutta sormissa, myös rannekipu on yleistä. Sen aiheuttaa keskihermon puristuminen rannekanavassa. Rannekanava-ahtauma mielletään usein vain keskihermon aiheuttamaksi vaivaksi, mutta taustalla voi olla myös muita syitä. Keskihermo voi joutua puristuksiin esimerkiksi kämmenluiden murtuman seurauksena tai se voi olla rasitusvammatyyppistä. Rasitusvammatyyppisessä oireilussa kipuilua on yleensä edeltänyt kuormittavampi jakso käden käytössä, kuten esimerkiksi haravointia tai pidempi työjakso kaupan kassalla tai kampaajana. Tässä tapauksessa voidaan puhua rannekanavaoireyhtymästä. Tällöin hermon puristumisen syynä ei ole käytävän rakenteellinen ahtaus vaan jänteiden ylikuormituksen seurauksena tapahtunut rannekanavan ahtautuminen. Jänteet voivat paksuuntua hetkellisesti kuormituksesta johtuen, jolloin lyhyt lepo yleensä helpottaa oireita. Mutta jos jänteet ovat tulehtuneet tai eivät pääse palautumaan kuormituksesta voi tästä seurata pidempi aikaisia oireita. Tällöin voidaan puhua myös sormien koukistajajänteiden tendinopatiasta. Kun jänteet ovat paksuuntuneet, ahtautuu luonnollisesti myös rannekanava, jolloin keskihermo jää taas puristuksiin aiheuttaen rannekanava-ahtaumalle tyypilliset oireet.
Lyhyt lepo saattaa auttaa äkillisesti alkavaan oireiluun, mutta pidempiä lepo jaksoja ei kannata ottaa, koska pitkä lepo alentaa sormien koukistajien voimaa, aiheuttaen näin heikkoutta. Tämä tarkoittaa, sitä, että kun kuormitus taas aloitetaan pienempi määrä kuormitusta ylikuormittaa jo jänteitä. Rannekanava-ahtaumassa saattaa hermojen venyttelystä olla apua, mutta jos kyse on rannekanava oireyhtymästä, venyttely ei yleensä tuo helpotusta oireisiin. Pitkäaikaisessa eli kroonisessa oireilussa kannattaa ottaa yhteyttä meidän osaavaan henkilökuntaan, sillä avain rannekanavaoireyhtymän parantamiseen löytyy lihasten ja jänteiden kuormitussietokyvyn nostosta.
Lisäksi apuna rannekanavaoireyhtymään, voidaan käyttää ART-tekniikkaa tai akupunktiota. ART-tekniikka on pehmytkudoskäsittelytekniikka, jolla voidaan parantaa pehmytskudosten joustavuutta ja liikkumista. Ennen ART-käsittelyä sinun ei tarvitse valmistautua mitenkään. ART:ssa terapeutti painaa käsiteltävää aluetta ja sen jälkeen pehmytkudosta liikutetaan haluttuun suuntaan. Tämä voidaan tehdä joko aktiivisesti tai passiivisesti riippuen hoidosta. Jokaiselle pehmytkudokselle on oma protokollansa, jonka mukaan se käsitellään. Käsittelyn jälkeen voi käsitellyt alueet olla hieman arat, mutta muuten käsittelyn jälkeen ei tarvitse vältellä mitään. Puhtaassa rannekanava oireyhtymässä, käsitellään sormen koukistajalihakset sekä jänteet, keskihermon kulkureitti, kämmenen faskia, kämmenen pienet lihakset sekä ranteen poikkiside.
Rannekanavaoireyhtymää voidaan helpottaa myös akupunktiolla. Akupunktiossa akuneulat voidaan laittaa yläraajan alueelle useimmiten ranteeseen ja kyynärvarteen rannekanavan hoidossa. Akuneulat saavat vaikuttaa 20-30 min ja yleensä 3 hoitokertaa näyttää, onko akupunktiosta apua oireiden hoidossa.
Akupunktiosta on tehty tutkimuksia, joissa akupunktion on todettu auttava rannekanavaoireyhtymään. Satunnaistettujen tutkimusten määrä on vielä tilastollisesti vähäinen, joten tutkimuksia tarvitaan lisää myös akupunktiosta. (Sim ym.2011) Rannekanavaoireissa sekä käden puutumisessa ja pistelyssä KiHy:llä on saatu jo hyviä tuloksia ja oireiden vähenemistä akupunktiolla. Akupunktio ei sulje pois harjoittelua. Akupunktio on yksi hoitokeino, ja pidempiaikaista hyötyä saadaan hoidon lisäksi harjoittelulla. (2.)
Tärkeää rannekanavaoireyhtymään hoidossa on myös selvittää mistä ylikuormitus johtuu, jotta se ei uusiudu tulevaisuudessa.
ft Siru Salonen, ART-tekniikka
ft, LitM, Anne Leikas, akupunktio
Lähteet:
https://www.duodecimlehti.fi/duo17629
Sim, H., Shin, B-C., Lee, M.S., Jung, A., Lee, H. & Ernstz, E. 2011. Acupuncture for Carpal Tunnel Syndrome: A Systematic Review of Randomized Controlled Trials. The Journal of Pain, 12(3), 307-314.
